Päätöksiä

Tänä iltana, kuoroharjoitusten jälkeen, päätin lopettaa kuoroharrastuksen.

Tiedän, että osaan laulaa. Laulan vain liian hiljaa, enkä saa millään ääntäni kuuluviin. Minusta ei siis ole hyötyä kuorolle. Puolisen vuotta olen yrittänyt korjata asiaa, mutta kehittymistä ei ole tapahtunut. Nyt luovutan.

Voisinhan mennä laulutunneille, mutta siihen minulla ei ole varaa.

Ehkä en luota itseeni tarpeeksi voidakseni laulaa vapautuneesti. Aiemmin luotin ja lauluni oli toisenlaista. Joskus "edellisessä elämässäni".

Kirjoittaa osaan ja sitä en aio lopettaa.

Kaivoin nurkasta lojumasta pölyttyneen tulostimeni ja ostin siihen uuden mustekasetin. Kävin city-marketista kopiopaperia, erivärisiä muistilappusia ja yliviivauskynän. Päätin tulostaa koneeltani muutama vuosi takaperin kirjoittamani tekstin ja alkaa työstämään tekstistä kirjaa. Kirjan kirjoittaminen on ollut haaveenani jo vuosia.

Ensin käyn läpi jo kirjoittamani tekstin, teen merkintöjä ja asettelen muistilappusia merkiksi tärkeille sivuille. Luettavaa on paljon. Kun olen saanut tekstin läpikäytyä, minulla on mielessäni tarina, jonka haluan kertoa lukijoilleni. Nimenomaan, jonka haluan kertoa. Mikäli minulla ei ole sellaista tarinaa, tekstiä on turha käydä kirjoittamaan. Silloin lopputulos on huono. Aihe minulla on jo selkeänä mielessäni ja hahmotelma tarinasta. 

Seuraavassa vaiheessa tulen kirjoittamaan tarinan käsikirjoituksen muotoon. Kirjoitan ja tulostan, pähkäilen ja korjaan, monta kertaa. Jos kyllästyn ja into laskee jossain vaiheessa, täytyy miettiä kannattaako jatkaa. Lopettaako, vai jättääkö teksti lepäämään joksikin aikaa ja jatkaa sitten uudelleen.

Mikäli saan tuotokseni valmiiksi käsikirjoitukseksi, luetutan sen muutamalla ihmisellä ja teen korjauksia. Jos käsikirjoitus on hyvä ja olen siihen tyytyväinen, lähetän sen kustantajalle ja katson mitä tapahtuu. Ehkäpä käsikirjoitus lähetetään minulle takaisin. Kustantajien pöydät notkuvat lukemista odottavia käsikirjoituksia ja kirjoituksen tulee olla oikea helmi, että se hyväksytään julkaistavaksi. Käsikirjoituksen saatekirjeen tulee olla hyvä, kiinnostuksen herättävä ja ytimekäs.

Jos lähetän kirjoitukseni eteenpäin ja saan sen takaisin, lähetän kirjoituksen toiselle kustantajalle. Loppujen lopuksi voin julkaista kirjani omakustanteena, jos uskon siihen.

Pyrin tekemään parhaani. Jos en onnistu, ei se haittaa. Kirjan kirjoittamisessa on niin iso työ, että olen iloinen jo valmiista käsikirjoituksesta.

Käyn siis kirjaprojektini kimppuun, hieman pahoilla mielin tuosta kuoroasiasta. Eiköhän se ilme pian kirkastu, kun uppoudun tekstini lukemiseen. Voinhan laulaa itselleni työskennellessäni tekstin kimpussa. Täytyy muistaa välillä ulkoilla ja ottaa valokuvia. Ruska pääsee pian valloilleen.